Juuttiputiikin historia

Toiminnan alku ja oman linjan etsiminen

Maailmankauppa Juuttiputiikki perustettiin 1970-luvun lopulla. ”Aloitimme toiminnan Oulussa pienellä ryhmällä vuonna 1977 järjestämällä kehitysmaatuotteiden myyjäiset ja kehitysmaista kertovan näyttelyn. Oman myymälän avaamiseen päädyttiin myönteisen kokemuksen innostamina. Taustatueksi perustettiin Pohjois-Suomen Kehitysmaayhdistys Pääskyt ry”, muistelee Juuttiputiikin alkuvaiheita yhdistyksen perustajajäsen Kirsi Rautiainen (ent. Strömmer). Yhdistyksen perustava kokous pidettiin 26.12.1977, ja Suomen vanhimman kehitysmaakaupan, Juuttiputiikin, avajaisia vietettiin huhtikuussa 1978.

Emmaus-liikkeeseen kuuluva Pääskyjen Pohjois-Suomen osasto toimi poliittisesti ja uskonnollisesti riippumattomana järjestönä, jonka päämääränä oli maailman ongelmista tiedottaminen sekä kehitysmaiden ihmisten solidaarinen auttaminen. Tavoitteena oli edistää tasa-arvoon perustuvaa, suoraa kaupankäyntiä myymällä kehitysmaiden pientuottajien tuotteita. Pääskyt toimivat aluksi Tammisaaren Pääskyjen alaisena osastona, kunnes vuonna 1981 Pohjois-Suomen Kehitysmaayhdistys Pääskyt ry, sittemmin Pohjois-Suomen Pääskyt ry, järjestäytyi omaksi yksikökseen.

Oman yhdistyksen virallistaminen ja Tammisaaresta irtautuminen olivat askelia kohti omaperäisempää toimintaa.Perustajajäsenet saivat toiminnalleen vaikutteita sekä Suomesta että ulkomailta. Eräs tärkeä esikuva oli Tammisaaren Emmaus, joka muun toiminnan ohella myi bangladeshilaisia juuttikäsitöitä. Myös Alankomaiden Kolmannen maailman kaupat (Derde Wereld Winkel) antoivat mallia myymälän perustamiseen. Tuloksena oli idea kaupasta, joka keskittyisi kokonaisuudessaan kehitysmaatuotteiden myymiseen.

historiaJuuttiputiikin perustaminen vaati paljon myyjäisiä, rahankeräystä ja talkootyötä. Pysyvän myymäläpaikan löytäminen tuotti alkuaikoina ongelmia. Vuonna 1982 Juuttiputiikki sai pysyvät tilat Aleksanterinkadulta, minkä seurauksena niin valikoima kuin myyntikin kasvoivat. Alkuaikoina myymälä toimi vapaaehtoisvoimin, mikä rajoitti aukioloa. 1980-luvulla siirryttiin käyttämään palkattua työvoimaa ja pyrittiin hyödyntämään työvoimahallinnon työllistämismahdollisuuksia. Vapaaehtoiset eivät kuitenkaan missään vaiheessa menettäneet merkitystään Juuttiputiikin toiminnassa.

Kirpputoritoimintaa ja kauppakumppanivierailuita

Kauppaan ja kehitysmaiden pientuottajiin panostaminen irroittivat Pääskyjä Emmaus-liikkeen perinteisistä auttamisen ideaaleista. Emmaus-ideologia ja siihen liittyvät kirpputori- ja kierrätysajatukset olivat kuitenkin alkuaikoina kantavia ajatuksia toiminnassa. Pääskyt keräsivät rahaa avustuskohteisiin muun muassa pitämällä kirpputoreja ympäri Pohjois-Suomea ja järjestämällä Emmaus-leirejä. Emmaus-kirpputori toimi 1980-luvun puolivälistä aina vuoteen 1991 asti, jolloin se jouduttiin sulkemaan laman vaikutuksesta.

Lama vähensi myös Juuttiputiikissa käytävää kauppaa, tukkumyyntiä muille Suomen kehitysmaakaupoille ja perinteisille avustuskohteille lahjoitettavien raha-avustusten määrää. Suhtautuminen uusiin avustuskohteisiin muuttuikin torjuvammaksi. Samalla Juuttiputiikkiin panostettiin enemmän, mikä vahvisti reilun kaupankäynnin merkitystä ja jätti Emmaus-ideologiaa taka-alalle. ”Emmaus-liike on kuitenkin Oulun Pääskyjen syntymätausta, vahvat emmauslaiset olivat meidän apunamme tuolloin. Suomen Emmaus-ryhmien tapaamisissa luotiin yhdistyksen kannalta tärkeitä yhteyksiä ja kontakteja”, kertoo Inkeri Kaartinen, yksi Juuttiputiikin pitkäaikaisista vapaaehtoisista.

1980-luvun puolivälissä ajatuksia kehitysmaiden ihmisten kunnioittavasta kuuntelusta ja kulttuurivaihdosta pidettiin ihanteellisina. Säännöllinen matkustaminen kehitysmaihin ja ylipäänsä suorien yhteyksien parantaminen olivat entistä tärkeämpiä tekijöitä Pääskyjen toiminnassa. Etenkin matkat Intiaan ja Bangladeshiin loivat yhteyksiä uusiin tuottajaryhmiin ja antoivat ideoita kehitysmaakaupoille sopivista tuotteista. Matkojen myötä myös aiemmin välikäsien kautta kulkeutunut tieto korvautui henkilökohtaisella, ja täten tiiviimmällä, otteella.

Kehitysmaakaupasta Maailmankaupaksi

1990-luvun puolivälissä lama-aikojen huoli ja epävarmuus alkoivat vähentyä. Uudet tilat ja ensimmäinen toiminnanjohtaja nostivat mielialaa Juuttiputiikissa. Lisäksi myynti sujui jälleen hyvin, ja uusia vapaaehtoisia tuli mukaan toimintaan koulutusten myötä. Reiluun kaupankäyntiin keskittyminen ja Emmaus-henki kulkivat toiminnassa jonkin aikaa rinnakkain, mutta sukupolvenvaihdos vaikutti Juuttiputiikissa siten, että reiluun kauppaan panostettiin yhä enemmän ja Emmaus-perinteet hylättiin osittain.

Kaupankäyntiä pidettiin keskeisenä kehitysmaiden ongelmien ratkaisussa. Yleisessäkin keskustelussa suoraa avustamista arvosteltiin eräänlaisena vanhaan länsimaiseen holhoavaan kehitysmaakuvaan kuuluvana piirteenä. Muutos ajattelutavassa näkyi esimerkiksi useiden kehitysmaakauppojen nimien vaihtumisessa maailmankaupoiksi ja tiedotusmateriaaleissa, jotka keskittyivät selvästi eettisen kaupankäynnin merkityksen korostamiseen.

Eettinen kuluttaminen onkin noussut Suomessa koko ajan suositummaksi ja reilun kaupan tuotteet ovat ihmisten saatavilla paljon laajemmalti kuin aikaisemmin. Juuttiputiikin toiminta ei ole enää kuitenkaan ollut taloudellisesti kannattavaa, joten yhdistys joutui sulkemaan putiikin ovet tammikuussa 2017.

Maailmankauppa Juuttiputiikki toimi kivijalkamyymälänä lähes 40-vuotta ja olemme saaneet paljon hyvää aikaan sekä yhteistyö köyhien maiden käsityöläisten kanssa on ollut meille tärkeää. Pohjois-Suomen Pääskyt ry jatkaa nyt toimintaa entistä parempana verkkokauppana ja tulemme jatkossa myös osallistumaan erilaisiin tapahtumiin ja myyjäisiin.

Lue lisää Pohjois-Suomen Pääskyt ry:n historiasta FT Teuvo Raiskion tutkimuksesta Kurjuuden lievittämisestä reiluun kauppaan.