Reilu kauppa

Reilun kaupan idea on syntynyt korjaamaan etelän työntekijöiden olosuhteiden ja maailmankaupan epäkohtia. Köyhissä maissa työntekijät ovat usein riippuvaisia yhden raaka-aineen hinnasta maailmanmarkkinoilla. Esimerkiksi Ugandan vientituloista 75 % muodostuu kahvista. Kun maailmanmarkkinahinnat heilahtelevat, on yhteiskunnan kehittäminen mahdotonta. Työntekijät pysyvät köyhinä, työehdot voivat olla orjuuttavia ja ammatillinen järjestäytyminen mahdotonta. Tuotantoa hallitsevat myös luonnon ja ympäristön kannalta kestämättömät menetelmät.

Vapaa kilpailu on laskenut raaka-aineiden hintoja, ja usein esim. kahvinviljelijöiden on myytävä sato alle tuotantokustannusten. Tuotteen jalostamisesta saatava tulo jää harvoin alkuperäismaahan. Ylikansalliset yhtiöt hallitsevat yhä suurempaa osaa maailmankaupasta, kun samalla kaikkein köyhimpien maiden osuus kaupasta on viime vuosikymmeninä jatkuvasti laskenut. Teollisuusmaat asettavat esteitä kehitysmaiden maatalous- ja tekstiilituotteiden tuonnille, ja kehitysmaissa ulkomaiset suuryritykset saavat yhä enemmän valtaa kansainvälisten rahoituslaitosten tukemina. Ylikansallisilla yhtiöillä on usein enemmän rahaa kuin yksittäisillä valtioilla, ja vientitulojen menetyksen pelossa eivät köyhät valtiot uskalla puuttua yritysten tuotantotapojen epäkohtiin.

Kuluttajan kannalta maailmankaupan heikkouksia ovat mm. pitkät tuotantoketjut, jolloin keinottelijat ja rahtaajat vievät itselleen ison osan valmiin tuotteen hinnasta, sekä kuluttajan vaikeus saada selville tuotteen alkuperä. Kilpailun keskittyminen muutamien harvojen ylikansallisten yhtiöiden käsiin voi myös heikentää kuluttajan todellisia vaihtoehtoja valita. On tosiasia, että voimakas taloudellisen vallan keskittyminen kaventaa käytännössä myös demokratian toimintamahdollisuuksia, ja heikentää työntekijöiden mahdollisuuksia puolustaa oikeuksiaan sekä rikkaissa että köyhissä maissa.

Reilu kauppa ei ole kehitysapua, vaan sen tarkoitus on luoda pientuottajalle mahdollisuus elää omalla työllään ja kehittää omaa yhteiskuntaansa. Tavoitteena on myös tarjota kuluttajille eettinen vaihtoehto. Reilun kaupan järjestelmät eivät periaatteessa pyri ehkäisemään kilpailua, vaan tarkoitus on lisätä itsenäisten kaupallisten tuottajien määrää, ja tehdä kilpailusta reilumpaa sekä tuottajan, kuluttajan että luonnon kannalta.