Thanapara

  • 242 työntekijäätyöntekijä
  • perustetu 1972
  • työllistää maaseudun naisia, ylläpitää peruskoulua ja kouluttaa maaseudun väestöä mm. luomuviljelyssä
  • käytössä olevat raaka-aineet: puuvilla, juuttikangas, kookospähkinän kuori
  • käsityötekniikat: käsin värjääminen, kankaankudonta, ompelu, kanthakirjonta, kookosnappien valmistus, painanta silkkipaino- ja leimasintekniikoilla
  • www.thanaparaswallows.com

Thanapara Swallows Development Society sijaitsee Ganges-joen varrella Bangladeshin länsirannikolla. Se on saanut alkunsa Ruotsin Pääskyjen vuonna 1973 aloittamasta käsityöprojektista, jonka tarkoituksena oli auttaa sisällissodan seurauksena yksin jääneitä naisia. Thanapara valmistaa juuttikasseja, puuvillavaatteita ja erilaisia ristipistotöitä pääasiassa vientiin ulkomaisille maailmankaupoille. Thanapara on asettanut tavoitteekseen köyhän väestön voimaannuttamisen koulutuksen ja toimeentulon kautta, ympäristöstä huolehtimisen ja naisten mahdollisimman tasa-arvoisen aseman.

Angura Khatun, kanthatöiden tekijä

Angura Khatun on naimaton nuori nainen, joka asuu vielä vanhempiensa luona. Perheeseen kuuluu isä ja äiti, joilla molemmilla on terveydellisiä ongelmia, sekä maatyöläisenä toimiva veli. Yksi sisar on mennyt naimisiin ja muuttanut pois kotoa. Anguran isä työskenteli ennen sairastumistaan riksakuskina. Anguran koulu jäi ensimmäiseen luokkaan, koska koulunkäynti oli vielä siihen aikaan maksullista eikä hänen perheellään ollut varaa kustannuksiin. Angura osaa kuitenkin lukea vähän. Perinteisen bangladeshilaisen ristipitokirjailun, kanthan, hän oppi jo kotona. Thanaparaan Angura pääsi töihin sisarensa paikalle tämän mentyä naimisiin. Useimmiten hän pitää työstään, vaikka kokeekin sen välillä puuduttavaksi. Angura työskentelee klo 9-17 kuutena päivänä viikossa. Työpäiviin kuuluu tunnin mittainen lounastauko. Tilauskanta on Thanaparassa hyvä ja työtä on tarjolla ympäri vuoden.

Anguran ja hänen veljensä palkat riittävät nelihenkisen perheen selviytymiseen. Perheellä on oma talo, mutta ei viljelymaata eikä säästöjä. Työntekijöille maksetaan palkan lisäksi eläkerahastoa, tarvittaessa lääkkeet ja avustus häiden järjestämiseen. Thanaparassa on mahdollisuus lasten maksuttomaan koulunkäyntiin tai päiväkotipaikkaan. Yhteisöltä voi myös lainata rahaa ilman korkoa.

Kriisiavusta kehitysyhteistyön moniosaajaksi

Ruotsalainen Emmaus-järjestö Pääskyt saapui Bangladeshiin Thanaparan kylään vuonna 1972. Itsenäisyyssota Pakistanista oli juuri päättynyt ja Pääskyt aloitti projektin, joka keskittyi ruuan ja vaatteiden jakamiseen kylän köyhille. Vuonna 1974 alettiin antaa perusopetusta sekä perustettiin käsityöohjelma itsenäisyyssodan leskille. Vuonna 1982 Pääskyjen avatessa toimiston pääkaupungissa Dhakassa vastuu projektista siirtyi lähes täysin paikalliselle henkilökunnalle. Silti aina vuoteen 1998 asti projektin talous oli Ruotsin Pääskyjen tuesta riippuvainen. Nykyään Thanapara Swallows Development Society on itsenäinen kansalaisjärjestö, joka pyrkii tulemaan toimeen lahjoitusten ja paikallisten resurssien tarjoamien mahdollisuuksien avulla. yleiskuva

Thanaparan käsityötuotannosta valtaosa on vientiin valmistettavia valmisvaatteita. Ulkopuolelta ostettu puuvillalanka värjätään, kudotaan kankaaksi ja ommellaan vaatteeksi Thanaparassa. Valikoiman monipuolisuutta lisäävät periteinen kirjonta ja yksinkertaisella leimasintekniikalla tehty painanta, joita käytetään vaatteiden viimeistelyssä. Vaatteissa käytettävät napitkin valmistetaan itse Thanaparassa kookospähkinän kuoresta. Vientitoiminnan lisäksi tuotteita myydään kahdessa omassa myymälässä, joista toinen sijaitsee tuotantokeskuksen yhteydessä ja toinen läheisessä Rajshahin kaupungissa. Myymälöiden valikoima painottuu paikallisen tyylin mukaisiin valmisvaatteisiin ja kanthakirjottuihin kodintekstiileihin.

Thanapara toimii monenlaisten maaseudun kehittämisprojektien kautta käyttäen ulkomaista kehitysyhteistyörahoitusta. Tärkein ja pitkäkestoisin toiminnan muoto on vuodesta 1974 toiminut kyläkoulu. Koulu on perustamisestaan lähtien tarjonnut vaihtoehdon niille, joilla ei ole varaa valtion kouluissa tarvittaviin kirjoihin ja materiaaleihin. Thanaparan koulussa on 25–30 lasta opettajaa kohden ja näin opetus on aina ollut yksilöllisempää verrattuna valtion kouluun, jossa yhtä opettajaa kohden voi olla jopa 100 lasta. Koulu on kylälle erityisen tärkeä asia. Lisäksi Thanapara on rakennuttanut lähialueen kylissä kaivoja ja vessoja, opastanut hygieniassa ja terveystiedossa, jakanut oikeustietoa ja käynnistänyt omaehtoista säästämistä. Omavaraisuutta tavoitellaan tarjoamalla majoitusta ja kurssitiloja paikallisille järjestöille.